Don Quijotessa esiintyy seuraava tarina sillasta ja sillan vartijasta: Sillan vartija kysyy jokaiselta sen ylittävältä, miksi tämä aikoo ylittää sillan. Jos kulkija vastaa rehellisesti, hän pääsee eteenpäin. Jos kulkija ei vastaa rehellisesti, hänet hirtetään sillalta. Nyt paikalle saapuu mies, joka vastaa totuudenmukaisesti: hän haluaa, että hänet hirtetään sillalta.
Ensimmäista kertaa vartija ei tiedä mitä tehdä: koska mies puhuu totta, hänet on päästettävä menemään sillalta. Mutta se, mitä mies haluaa, kohdistuukin itse siihen, mitä tehdään, kun kulkija valehtelee.
Kuulin tämän version Nicholas Griffinin luentojen keventävänä päätteenä. Luennot käsittelevät Russellin ja Mooren varhaista realismia. Varsinaisesti luennot käsittelivät Russellin paradoksia formaalimmassa muodossa kuin edellinen esimerkki. Yhdessä sivuhuomiossa Griffin toi esiin Lotzen vaikutuksen Hussserliin ja uushegeliläisiin, erityisesti Wardin kautta Russelliin.
Griffinin lisäksi tutkimuskeskukseen kuuluu joukko ihmisiä, jotka toimittavat Russellin koottuja teoksia. Aamuisin istumme kahvipöydässä, jossa kuulee satunnaisia asioita Russell-tutkimukseen tai sivupolkuihin liittyen: Landinilta tulee uusi kirja Russellista, Russelista on ollut tekeillä dokumentti pari vuotta, jne. Kiinnostavaa on kuulla Kanadan poliittisesta tilanteesta, elokuvista ja yliopisto käytännöista. Jatko-opiskelijoista yksi tekee väitöskirjaa osittain samoista analyysi aiheista kuin minä, paitsi mukana on Fregeä. Olemmekin käyneet useita keskusteluja analyysi ja synteesi aiheesta. Russell-kirjasto on kattava.
McMaster-yliopiston filosofian laitoksella tehdään monenlaista: oikeusfilosofiaa, Leibnizia, tieteen historiaa, poliittista filosofiaa, tietoteoriaa, hieman Kantia, antiikkia, mannermaista filosofiaa, logiikkaa, feminististä bioetiikkaa, argumentaatioteoriaa, tieteenfilosofiaa jne.
Hommailen siis täällä:
http://www.mcmaster.ca/russdocs/russell.htm
http://russell.mcmaster.ca/
Ensimmäista kertaa vartija ei tiedä mitä tehdä: koska mies puhuu totta, hänet on päästettävä menemään sillalta. Mutta se, mitä mies haluaa, kohdistuukin itse siihen, mitä tehdään, kun kulkija valehtelee.
Kuulin tämän version Nicholas Griffinin luentojen keventävänä päätteenä. Luennot käsittelevät Russellin ja Mooren varhaista realismia. Varsinaisesti luennot käsittelivät Russellin paradoksia formaalimmassa muodossa kuin edellinen esimerkki. Yhdessä sivuhuomiossa Griffin toi esiin Lotzen vaikutuksen Hussserliin ja uushegeliläisiin, erityisesti Wardin kautta Russelliin.
Griffinin lisäksi tutkimuskeskukseen kuuluu joukko ihmisiä, jotka toimittavat Russellin koottuja teoksia. Aamuisin istumme kahvipöydässä, jossa kuulee satunnaisia asioita Russell-tutkimukseen tai sivupolkuihin liittyen: Landinilta tulee uusi kirja Russellista, Russelista on ollut tekeillä dokumentti pari vuotta, jne. Kiinnostavaa on kuulla Kanadan poliittisesta tilanteesta, elokuvista ja yliopisto käytännöista. Jatko-opiskelijoista yksi tekee väitöskirjaa osittain samoista analyysi aiheista kuin minä, paitsi mukana on Fregeä. Olemmekin käyneet useita keskusteluja analyysi ja synteesi aiheesta. Russell-kirjasto on kattava.
McMaster-yliopiston filosofian laitoksella tehdään monenlaista: oikeusfilosofiaa, Leibnizia, tieteen historiaa, poliittista filosofiaa, tietoteoriaa, hieman Kantia, antiikkia, mannermaista filosofiaa, logiikkaa, feminististä bioetiikkaa, argumentaatioteoriaa, tieteenfilosofiaa jne.
Hommailen siis täällä:
http://www.mcmaster.ca/russdocs/russell.htm
http://russell.mcmaster.ca/
No comments:
Post a Comment